Hankkeen taustaa
Lasten kaltoinkohtelua esiintyy kaikissa sosiaaliluokissa ja etnisissä ryhmissä, ja sen piirteet vaihtelevat riippuen esimerkiksi uhrin iästä, väkivallan muodosta ja vakavuusasteesta, tapahtumaympäristöstä sekä uhrin ja rikoksentekijän suhteesta toisiinsa. Kaltoinkohtelua voi olla hankala tunnistaa ja havaita, koska sitä vähätellään tai se voidaan kieltää kokonaan ja koska suurin osa siitä tapahtuu perheen sisällä (WHO, 2002).
Lasten kaltoinkohtelu on usein luonteeltaan toistuvaa, ja sen uhrit pääsevät suojelun, kuntouttavan, sosiaalisen ja psykoemotionaalisen tuen piiriin vasta myöhemmin. Usein traumaattiset kokemukset kielletään tai salataan tai ne jäävät kokonaan käsittelemättä. Väkivallan lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin terveysvaikutuksista on saatu kliinistä näyttöä ja tutkimustuloksia, jotka osoittavat, että varhainen, integroitu ja asiantunteva hoito on välttämätöntä väkivallan fyysisten ja psyykkisten haittavaikutusten korjaamiseksi (ks. ”ACE – Adverse Childhood Experience Study”, yksi ensimmäisistä epidemiologisista tutkimuksista, jonka tulokset lapsuuden traumaattisten kokemusten sekä aikuisena koetun fyysisen terveyden ja mielenterveyden välisistä yhteyksistä ovat mielenkiintoisia).
Terveydenhuollon palveluita (sekä laitoksissa annettavia että muita), sosiaalipalveluita, koulujen, varhaiskasvatuksen ja päivähoidon sekä oikeusviranomaisten ja poliisin palveluita on lasten ja nuorten suojelemiseksi tarkoitetuissa palveluissa tarjottava entistä integroidummin. Tällä hetkellä integroitu hoitomalli ei monesta syystä johtuen toteudu väkivallan arvioinnissa ja raportoinnissa lastensuojelu- ja hoitoprosessien aikana eikä lapsiuhreihin liittyvissä oikeudenkäynneissä.
Tietoja hankkeesta
PROCHILD-hanke pyrkii rakentamaan moniammatillisen, integroidun yhteistyömallin kaikille lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisen parissa toimiville sidosryhmille. Hanke pyrkii ratkaisemaan raportoinnin puutteisiin ja palveluiden hajanaisuuteen liittyviä ongelmia ja rakentamaan yhteisen lähestymistavan mallia, joka perustuu toisiaan täydentäviin pätevyyksiin ja lapsen etuun.